Älyä lämpöön

Kotiautomaatioprojekti nytkähti jälleen kappaleen matkaa eteenpäin. Sain viimein joulukuun alussa (veronpalautukset) hankittua älykkäitä etäohjattavia termostaatteja vanhojen 70-luvun nuppien tilalle. Budjetti ei kestänyt kaikkien yhtäaikaista muuttamista joten 4 kpl kaikkiaan 8 termostaatista oli ajatus korvata fiksummilla.

Termostaatteja tuli tutkittua varmaan se parisen kuukautta kalenteriajassa eli muutamia tunteja. Käytännössä vertailin Danfossin Living Connect -mallia Eurotronicsin StellaZ-malliin. Molemmat toimivat Z-Wave-verkossa joten samalla piti hankkia vastaanotin koneeseen. Tämä taas tarkoitti sitä että mahdollisesti piti muuttaa käytössä oleva OpenRemote joksikin toiseksi. Eli lisää tutkimista ja netin selailua.

Kotiautomaatio kehittyy nopeasti

Kun alunperin aloin rakentamaan kotiautomaatiota kolme-neljä vuotta sitten oli ajatuksena ohjailla valoja ja pistorasioita sekä mahdollisesti jossain vaiheessa termostaatteja. Tarjolla silloin oli kohtalaisen vähän edullisia jälkiasennusratkaisuja. X10 oli silloin varmin vaihtoehto, kun huomioidaan se että tavoite oli saada kaikki pelaamaan linux-koneella.

Nykyisellään pelkästään kotiautomaation ohjaukseen löytyy avoimia ohjelmistoja (linux, windows, mac) toista kymmentä Java-pohjaisista älypuhelinsovelluksiin ja webbikäyttöliittymiin. Lisäksi tarjonta ja tuki esimerkiksi Z-Waven, Insteonin, EnOceanin ja tee-itse Arduino/Raspberry Pi + rele -pakettien kanssa on lisääntynyt selkeästi.

Ohjausohjelmiston valinta

Vaikka OpenRemote on toiminut itsellä ok en ollut siihen täysin tyytyväinen. En tiedä johtuuko tyytymättömyys Java-taustajärjestelmästä vai jostain muusta mutta olin valmis kokeilemaan jotain uutta. Ehtoina olivat Z-Wave-tuki ja X10-tuki. Kävin muistaakseni 5 eri softaa läpi ja jokaisessa oli jokin joka tökki. Viimein päädyin Domoticz-nimiseen webbipohjaiseen softaan. Tämä ei ollut selkeästi paras vaan valintaan vaikutti itselle tutut kielet UI:n kanssa, HTML, CSS ja JS. Muutoin tuo taitaa olla C:llä kasattu.

Domoticz tarjoaa itseasiassa aika rajoittuneen X10-tuen. Valoja en saa himmennettyä mutta olen ollut yhteydessä tuon X10-liitännäisen kehittäjään ja hän lupautui katsomaan jos ehtisi tehdä jotain asialle. Mutta en pidättele hengitystä. Toinen iso syy valintaan oli kohtalaisen näppärän ja helpon näköinen tapa hoitaa loogiset rakenteet (esimerkiksi: jos pimeää ja havaitset liikettä sytytä valo). Ja yhteisö vaikutti aika aktiiviselta.

Takaisin termostaatteihin

Kun ohjelmisto oli valittu ja siihen hieman tutustuttu oli aika palata takaisin termostaatteihin. Vastaanotin koneelle tuli olemaan Aeon Labsin Z-Stick, joten sitä ei kummemmin tarvinnut valita. Linux-tuki oli olemassa riittävällä tasolla Open Z-Waven kautta.

Interwebsin keskustelupalstojen kautta hankitun tiedon pohjalta lopullinen päätös oli tiukka mutta selkeä tehdä. Danfoss tarjosi näytön ja paikallisen ohjauksen (plus- ja miinusnapit laitteessa) mutta kokemukset laitteen vakaudesta Z-Wave-verkossa eivät olleet vakuuttavia. StellaZ ei tarjonnut paikallista ohjausta tai näyttöä mutta vakaus verkossa oli parempi kuin Danfossissa. Lisäksi StellaZ tarjosi lämpötilan etäluvun ja aavistuksen paremman patterikeston (noin 2 vuotta vs. noin 1 vuosi).

Siispä Stellat tilaukseen.

Kokemuksia pienen käytön jälkeen

Tällä hetkellä Stellat ovat olleet paikallaan pari kuukautta. Alkuun törmäsin pieniin ongelmiin, jotka johtuivat omasta kokemattomuudesta. Z-Wave-verkon toiminta ei ollut ennestään tuttua joten sen kanssa tuli tolskattua tovi. Lisäksi Stellan mukana tulleista sovittimista valitsin aluksi väärän, jonka seurauksena termostaatti ei toiminut niinkuin piti. Mutta opettelutuokion ja sovittimien vaihdon jälkeen homma alkoi pelittää.

Tällä hetkellä on vielä sisäänajo menossa noiden laitteiden kanssa mutta kokemukset ovat positiivisia. Pääasiallisesti tarkoituksena oli saada lämpötilavaihtelut kuriin ja sitä kautta mahdollisesti säästöä öljynkulutukseen. Mutta en usko että vielä näkyy missään kun on vasta puolet termostaateista vaihdettu. Kunhan loputkin vaihtuvat ohjattuihin niin uskoisin säästöä syntyvän.

Sen verran älystä että parin viikon ajan on termostaatit pudottaneet lämmöt 19 asteen tuntumaan yöksi ja nostaneet takaisin 21 asteeseen aamusta. Eli noilta osin oma ohjelmointi on toiminut odotetusti. Laitteet ilmoittavat olemassaolostaan parin tunnin välein, joten sellainen viive on itseasetetun lämpötilamuutoksen maksimireagointiaika. Mutta tuo on riittänyt. Ja laitteen voi herättää tarvittaessa käsin laitteessa olevaa nappia painamalla.